Kategoria: Johtaminen

  • Yrityksesi tärkeimmät markkinoijat eivät välttämättä työskentele markkinoinnissa

    Yrityksesi tärkeimmät markkinoijat eivät välttämättä työskentele markkinoinnissa

    Hiljattain tutkin erään kattoalan yrityksen asiakaspalautteita.

    Palautteita oli paljon. Useita kymmeniä.

    Palautteissa toistuivat jatkuvasti samat asiat.

    ”Myyjä oli todella asiantunteva.”

    ”Asentajat olivat mukavia ja ammattitaitoisia.”

    ”Yhteydenpito toimi hyvin.”

    ”Kaikki sujui sovitusti.”

    Palautteita lukiessa heräsi kysymys:

    Moni yrittäjä pohtii jatkuvasti, miten yritys saisi lisää näkyvyyttä, uusia asiakkaita ja parempia tuloksia markkinoinnista.

    Kuitenkin asiakkaille näyttää olevan paljon tärkeämpiä ihmiset.

    Ne ihmiset, jotka vastaavat puhelimeen.

    Ne työntekijät, jotka tulevat työmaalle.

    Ne yrityksen edustajat, jotka tervehtivät, kuuntelevat, neuvovat ja ratkaisevat ongelmia.

    Usein juuri he rakentavat asiakkaan mielikuvan koko yrityksestä.

    Markkinointi maksaa. Maine rakentuu joka päivä.

    Yritysten kannattaa investoida markkinointiin.

    Siitä ei ole epäilystäkään.

    Mutta joskus mietin, kuinka moni yritys pysähtyy pohtimaan tätä:

    Yrityksessä saattaa olla kymmenen, kaksikymmentä tai sata työntekijää, jotka kohtaavat päivittäin asiakkaita, yhteistyökumppaneita, työnhakijoita, tavarantoimittajia ja muita ihmisiä.

    Jokainen kohtaaminen jättää jonkinlaisen muistijäljen ja luo mielikuvaa yrityksestä.

    Jokainen kohtaaminen voi vahvistaa luottamusta, tai heikentää sitä.

    Markkinointia tapahtuu siis jatkuvasti, vaikka markkinointiosasto ei sillä hetkellä tekisi mitään.

    Ja se on tärkeää muistaa, että luottamuksen rakentaminen on paljon vaikeampaa, kuin sen kadottaminen.

    Asiakkaat tarkkailevat enemmän kuin usein ymmärrämme

    Mikäli yritys kiinnostaa asiakasta yhtään, hän tarkkailee yrityksen toimintoja jatkuvasti.

    Hän seuraa henkilöstön toimintaa erilaisissa tilanteissa:

    • Puhelimeen vastaaminen.
    • Työmaan siisteys.
    • Pidetäänkö lupaukset.
    • Millaisella asenteella asiakasta kohdellaan.
    • Vaikuttavatko ihmiset viihtyvän työssään.

    Monesti asiakkaalle tärkein kysymys ei ole:

    ”Onko tämä yritys hyvä?”

    Vaan:

    ”Voinko luottaa näihin ihmisiin?”

    Asiakas ei aina muista, mitä hänelle kerrottiin. Mutta hän muistaa, miltä kohtaaminen tuntui.

    Meistä jokainen on joskus ollut asiakkaana tilanteessa, jossa kaikki tekniset asiat ovat olleet kunnossa, mutta kohtaamisesta on jäänyt huono maku.

    Ja toisaalta olemme varmasti kokeneet tilanteen, jossa jokin pieni virhe on annettu anteeksi, koska palvelu oli ystävällistä, avointa ja rehellistä.

    Siksi yrityksen maine rakentuu usein paljon pienemmissä hetkissä kuin ajattelemme.

    Tervehdittiinkö?

    Kuunneltiinko?

    Pysyikö yhteydenpito sovitulla tasolla?

    Oliko työntekijä aidosti kiinnostunut auttamaan?

    Näistä asioista syntyy luottamus. Ja luottamus on yritykselle yksi arvokkaimmista pääomista.

    Kun asiakas luottaa yritykseen, hän suosittelee sitä myös ystävälleen ja ystävän suositukseen luotetaan paljon enemmän, kun markkinointiviestintään.

    Luottavatko työntekijät itse siihen, mitä yritys myy?

    Tämä on kysymys, jota toivoisin useamman yrityksen pohtivan.

    Voisiko työntekijä suositella yrityksen tuotetta tai palvelua omalle ystävälleen?

    Entä omalle perheenjäsenelleen?

    Jos vastaus on kyllä, yrityksellä on käsissään valtava voimavara.

    Mutta jos vastaus on epäröivä, siihen kannattaa pysähtyä.

    Silloin kyse ei välttämättä ole markkinoinnin ongelmasta.

    Silloin voi olla tarpeen kehittää tuotetta, palvelua, asiakaskokemusta tai yrityksen toimintatapoja.

    Hyvä markkinointi ei nimittäin voi pitkään peittää ongelmia.

    Parhaimmillaan markkinointi alkaa siitä, että yritys tekee asiat niin hyvin, että ihmiset haluavat puhua niistä.

    Työntekijää ei voi pakottaa olemaan ylpeä työpaikastaan

    Työpaikalla voidaan järjestää koulutuksia.

    Voidaan laatia ohjeita ja toimintamalleja.

    Mutta aitoutta ei voi käskeä.

    Jos työntekijä on ylpeä työpaikastaan, se näkyy.

    Jos työntekijä luottaa yrityksen tuotteisiin, se kuuluu puheesta.

    Jos työntekijä viihtyy työssään, sen huomaa usein asiakkaatkin.

    Ja vastaavasti asiakkaat huomaavat yllättävän nopeasti myös sen, jos kaikki ei ole kunnossa.

    Siksi yksi tärkeimmistä johtamiseen liittyvistä kysymyksistä on mielestäni tämä:

    Onko yritykseni sellainen työpaikka, jota siellä työskentelevien ihmisten on helppo suositella?

    Logo tekee yrityksen näkyväksi. Ihminen antaa logolle merkityksen.

    Yritys voi hankkia näyttävät työvaatteet.

    Upeat autot.

    Hienot verkkosivut.

    Näkyvää mainontaa.

    Mutta lopulta asiakas kohtaa ihmisen.

    Ja tuo kohtaaminen määrittää hyvin pitkälle sen, millainen mielikuva yrityksestä syntyy.

    Entä jos kaikki työntekijät osallistuvat markkinointiin omassa roolissaan?

    En tarkoita, että jokaisen pitäisi ryhtyä somevaikuttajaksi tai markkinoinnin ammattilaiseksi.

    Mutta jokainen voi omassa työssään vahvistaa yrityksen mainetta.

    Jokainen voi kohdata asiakkaan hyvin.

    Jokainen voi kertoa ylpeänä siitä, mitä yritys tekee.

    Jokainen voi omalla toiminnallaan rakentaa luottamusta.

    Ja juuri siksi henkilöstö voi olla yrityksen yksi tärkeimmistä markkinointiresursseista.

    Lopuksi

    Kun seuraavan kerran pohdit markkinointibudjettia, pysähdy hetkeksi miettimään yhtä asiaa.

    Tiedätkö oikeasti, millaista viestiä yrityksesi työntekijät levittävät yrityksestäsi silloin, kun sinä et ole kuulemassa?

    Vastaus tähän kysymykseen voi kertoa yrityksen markkinoinnin vaikuttavuudesta enemmän kuin yksikään kampanjaraportti.

    Ja joskus yrityksen tehokkain markkinointi löytyykin paikasta, josta sitä ei ensimmäisenä osaisi etsiä.

  • Ethän laiminlyö työhyvinvointia kustannusten pelossa | Kasvukallio

    Ethän laiminlyö työhyvinvointia kustannusten pelossa | Kasvukallio

    Kun pk-yrityksessä tiukennetaan kulukuria, työhyvinvointi mielletään valitettavan usein ”pehmeäksi luksukseksi” tai lisäkustannukseksi, johon palaa vain rahaa.

    Tämä on kuitenkin tarkastelun arvoinen asia.

    Tosiasiassa työhyvinvointiin panostamisessa kyse ei ole kulusta, vaan tärkeästä investoinnista. Henkilöstön hyvinvoinnin laiminlyönti ei säästä – se päinvastoin kartuttaa hiljaisesti massiivista ”työkykyvelkaa”, joka maksetaan myöhemmin takaisin sairauslomina, laskeneena tehottomuutena ja vaihtuvuutena.

    Tarkastellaanpa asiaa kylmien numeroiden valossa.

    Hiljainen irtisanoutuminen, presenteismi ja sairauspoissaolot: yrityksen piilokustannukset

    Moni työnantaja säikähtää ajatusta työterveyden lisäpalveluista tai työntekijän tukemisesta haasteellisessa elämäntilanteessa. Mutta oletko koskaan laskenut, mitä maksaa se, että työntekijä jää yksin vaivansa kanssa?

    1. Sairaspoissaolon todellinen hinta

    Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan yksi ainoa sairauslomapäivä maksaa yritykselle keskimäärin noin 370 euroa. Summa muodostuu maksetusta palkasta, sijaisjärjestelyistä, ylitöistä ja työn hidastumisesta. Jos asiantuntijatehtävässä oleva työntekijä on poissa, työpanoksen menetys voi kohota jopa 500–900 euroon päivässä.

    2. Osittainen työpanos eli ”läsnäolopoissaolo” (Presenteismi)

    Kansainvälisen tutkimusyhtiö Gallupin (State of the Global Workplace) mukaan Euroopassa vain noin 13 % työntekijöistä on syvästi sitoutuneita työhönsä. Sitoutumisen puute voi näkyä heikompana aloitteellisuutena, vähäisempänä innostuksena sekä matalampana tuottavuutena.

    Taloustutkimuksen mukaan useampi kuin kaksi viidestä (42%) ei koe olevansa kovinkaan sitoutuneita omaan työhönsä ja työnantajaansa. https://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutisia/suomalaisilla-tyontekijoilla-vakava-ja-sitkea-sitoutumisongelma.html

    Taloustutkimuksen tulokset suomalaisten työhön sitoutumisesta prosentteina kuvattuna.

    Kun työntekijä ei voi henkisesti tai fyysisesti hyvin, hän ei pysty tekemään parasta tulostaan. Jos 3 000 euron kuukausipalkkaa saava työntekijä tekee kuukausitolkulla töitä puoliteholla kipujen tai uupumuksen vuoksi, yritys menettää tuhansia euroja kuukaudessa pelkkänä tehottomuutena.

    Esimerkki on suuntaa-antava laskelma, jonka tarkoitus on havainnollistaa varhaisen tuen vaikutusta kustannuksiin:

    Tapaus: Matin jalkavaiva

    Lähtötilanne: Tuotannossa työskentelevä Matti alkaa kärsiä pahoista jalkakivuista. Työteho laskee 20 %, koska kävely ja seisominen sattuvat. Matti ei kuitenkaan ilmoita vaivasta esihenkilölleen, koska kokee, ettei yrityksessä ole tapana valittaa ja pelkää työterveyshuollon fysioterapiakäyntien olevan ”liian kalliita yritykselle”.

    Tilanteen pitkittyminen (3 kk): Jalka ei parane. Kipujen vuoksi Matin suorituskyky laskee ja hän joutuu tekemään työt hitaammin. Yritys menettää tehottomuutena noin 1 800 € (3 kk ajan 20 % heikentynyt työpanos. Laskettu tuotannon tyypillisen kuukausipalkan mukaan).

    Kriisi: Lopulta jalka kipeytyy niin pahasti, että Matti joutuu leikkaukseen ja pitkälle sairauslomalle. Sairauspoissaolo kestää 6 viikkoa (30 työpäivää).

    Sairauspoissaolo yritykselle: 30 sairauspäivää × 370 €/pvä = 11 100 €.

    Kokonaiskustannukset yritykselle 1 800 € + 11 100 € = 12 900 €

    Jos työympäristössä olisi vallinnut avoin ja turvallinen ilmapiiri, Matti olisi uskaltanut ottaa asian puheeksi heti ensimmäisenä kuukautena. Esihenkilö olisi ohjannut Matin työfysioterapeutille ja hankkinut hänelle asianmukaiset tukikengät tai työpisteen ergonomiamuutoksen.

    Fysioterapiakäynnit sekä tukivarusteet: n. 1 000 € (josta Kela-korvauksen jälkeen yritykselle jää maksettavaa n. 500 €).

    Säästö yritykselle: Yli 11 000 euroa ja työntekijöistään välittävään organisaatioon sitoutunut työntekijä!

    Turvallinen ilmapiiri ja yhteiskunnan tuet työnantajan voimavarana

    Ennakoiva työkykyjohtaminen vaatii kaksi asiaa: ilmapiirin ja oikeat työkalut.

    1. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri: Esihenkilön tärkein tehtävä on luoda tila, jossa työntekijä uskaltaa kertoa jaksamisen tai fyysisen suorituskyvyn haasteista ennen kuin ollaan sairauslomalla. Kun työntekijä kokee olevansa arvostettu, hän sitoutuu yritykseen ja antaa täyden potentiaalinsa käyttöönsä.
    2. Hyödynnä yhteiskunnan tuet – et ole yksin: Tiesitkö, että työnantajana sinun ei tarvitse maksaa kaikkea itse? Yhteiskunta tukee pk-yrityksiä monin tavoin (Tekoäly etsinyt julkisista lähteistä tiedot):
    Tuen nimiMyöntäjäMihin tarkoitukseen Etuus PK-yritykselle
    TäsmäKoulutusELY-keskusNykyisen henkilöstön osaamisen päivittämiseen muutos- tai teknologiatilanteissa.Valtio maksaa 50–70 % koulutuksen hankintakustannuksista.
    RekryKoulutusELY-keskusUusien työntekijöiden kouluttamiseen yrityksen täsmätarpeisiin, kun valmiita osaajia ei löydy.Valtio maksaa 70 % koulutuksen kustannuksista.
    OppisopimuskoulutusKoulutuksen järjestäjätUuden tai nykyisen työntekijän tutkintotavoitteiseen kouluttamiseen työn ohessa.Koulutuskorvaus työnantajalle + mahdolliset palkkatuet.
    PalkkatukiKunnan työllisyysalueTyöttömän tai osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen ja perehdyttämiseen.50–70 % palkkakustannuksista määräajan.
    Työolosuhteiden järjestelytukiKunnan työllisyysalueTyöpaikan mukauttamiseen tai toisen työntekijän antamaan apuun osatyökykyiselle.Enintään 4 000 € / työntekijä tai apua antavan työntekijän palkkaan.
    Työterveyshuollon korvauksetKelaEnnaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.Kela korvaa 50–60 % hyväksytyistä enimmäiskustannuksista.
    Kuntoutusraha työnantajalleKela / TyöeläkeyhtiötTyöntekijän osallistumiseen työkykyä tukevaan kuntoutukseen työajalla.Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle palkanajalta.
    • Työterveyshuollon Kela-korvaukset: Kela korvaa 50–60 % ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työkykyä tukevan toiminnan kustannuksista.
    • Työolosuhteiden järjestelytuki: Työllisyysalueet voivat myöntää tukea työpaikan mukauttamiseen tai työkaverin antamaan apuun osatyökykyiselle työntekijälle (jopa 400 €/kk työapuun).
    • Henkilöstön koulutustuet (TäsmäKoulutus): Jos työntekijän jaksaminen tai osaaminen vaatii päivittämistä uusiin tehtäviin, ELY-keskus ja työllisyysalueet maksavat 50–70 % koulutuksen kustannuksista. (Tiedot tarkistettava mahdollisten muutosten varalta)

    Yhteenveto: Miten päästä liikkeelle pk-yrityksen arjessa?

    Toki näissäkin on järkevää pohtia työterveyden kanssa, mitkä oikeasti ovat yrityksen kannalta tärkeää työhyvinvoinnin edistämistä. Tässä toivottaisiin työterveyden puolelta avointa, kohtuuhintaista ja luotettavaa palvelua. Työterveyden kumppanin valintaan yrityksen kannattaa käyttää hieman resursseja.

    Hyvinvointiin panostaminen alkaa arjen teoista: pysähtymisestä, kysymisestä ja olemassa olevien tukimuotojen hyödyntämisestä.

    Ota tämä nyrkkisääntö arkeen: Jokainen euro, jonka sijoitat työntekijäsi ennakoivaan hyvinvointiin ja turvalliseen ilmapiiriin, palaa yrityksesi tuloslaskelmaan moninkertaisesti.

  • Valmentava johtaminen ja toimiva tiimi: oppia hiekkalaatikolta

    Valmentava johtaminen ja toimiva tiimi: oppia hiekkalaatikolta

    Oletko joskus pysähtynyt seuraamaan lasten leikkiä hiekkalaatikolla?

    Muutama lapsi rakentaa yhdessä linnaa. Yksi hakee vettä, toinen tekee muotteja, kolmas rakentaa siltaa ja neljäs koristelee pihaa kävyillä. Kukaan ei näytä johtavan leikkiä, mutta jokainen tietää, mitä tekee. Työt jakautuvat lähes huomaamatta vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Leikki etenee hyvässä hengessä, ja kaikki näyttävät nauttivan siitä.

    Sitten paikalle saapuu uusi lapsi.

    Hän haluaa mukaan, mutta ei vielä tunne leikin sääntöjä. Hän alkaa ehdottaa uusia rooleja, siirtelee muiden rakentamia osia tai muuttaa leikin suuntaa. Hetkessä tunnelma muuttuu. Yhteinen tekeminen katkeaa, joku suuttuu ja joskus tarvitaan aikuinen selvittämään tilanne.

    Tätä näkyä katsellessa olen usein miettinyt, kuinka samanlaisia tilanteita näkee myös työelämässä.

    Hyvä työyhteisö ei synny pelkästään organisaatiokaavioista tai työtehtävien kuvauksista. Se syntyy ihmisistä, jotka oppivat tuntemaan toisensa, löytävät vahvuutensa ja rakentavat vähitellen yhteisiä toimintatapoja.

    Joskus pk-yrityksessä näkee tiimejä, joissa yhteistyö toimii lähes sanattomasti. Jokainen tietää, missä on parhaimmillaan. Työt etenevät joustavasti, vastuu jakautuu luontevasti ja ilmapiiri on turvallinen.

    Tutkimuksissa lasten yhteisleikeistä on havaittu, että onnistunut leikki rakentuu juuri samalla tavalla. Lapset neuvottelevat rooleista, kehittävät yhteistä tarinaa ja ratkaisevat pieniä ristiriitoja keskenään. Aikuisen tärkein tehtävä ei ole ottaa leikkiä haltuunsa, vaan tukea lasten vuorovaikutusta ja auttaa uusia tulijoita löytämään oma paikkansa.

    Voisiko sama ajatus auttaa myös johtamisessa?

    Esihenkilön tehtävä on johtaa. Siitä ei ole epäilystäkään.

    Silti johtaminen ei aina tarkoita sitä, että kaikkea pitäisi ohjata tai muuttaa.

    Joskus tärkein johtamisteko on huomata, että tiimi toimii jo hyvin.

    Silloin kannattaa pysähtyä ennen kuin alkaa jakaa uusia rooleja, muuttaa työnjakoa tai kertoa jokaiselle, miten asiat pitäisi tehdä. Hyvin toimiva tiimi on rakentanut yhteisiä toimintatapoja usein pitkän ajan kuluessa. Niiden taustalla on luottamusta, kokemusta ja keskinäistä ymmärrystä, joita ei näe organisaatiokaaviosta.

    Modernissa johtamisessa puhutaan paljon valmentavasta johtamisesta. Sen ytimessä on ajatus siitä, että johtaja luo edellytyksiä onnistumiselle sen sijaan, että ratkaisisi kaiken itse.

    Kun tiimi on toimiva, tiimin valmentamisessa kannattaa kuunnella herkällä korvalla tiimiläisten mielipiteitä. Parhaimmassa tapauksessa heille tarvitsee vain organisoida riittävät resurssit tiimin kehittämiseen.

    Tässä kohtaa hiekkalaatikko opettaa ehkä kaikkein eniten.

    Tutkimusten mukaan uusi lapsi ei yleensä halua pilata toisten leikkiä. Hän yrittää päästä mukaan, mutta ei vielä tiedä, miten se tapahtuu. Siksi hän saattaa alkaa määräillä, muuttaa sääntöjä tai hakea huomiota tavalla, joka rikkoo yhteisen tekemisen.

    Työelämässä ilmiö voi näyttää samalta.

    Uusi työntekijä, uusi esihenkilö tai jopa ulkopuolinen asiantuntija saattaa hyvää tarkoittaen alkaa kehittää asioita heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Tarkoitus on auttaa, mutta lopputuloksena voi olla, että toimiva yhteistyö häiriintyy.

    Siksi uuden ihmisen tärkein tehtävä ei aina ole muuttaa, vaan ensin ymmärtää.

    Millaiset toimintatavat täällä ovat syntyneet?

    Miksi ne ovat syntyneet?

    Mikä toimii jo hyvin?

    Vasta sen jälkeen on helpompi arvioida, mitä kannattaa kehittää.

    Mitä tapahtuu, astuessasi huoneeseen?

    Rentoutuuko tunnelma vai hiljeneekö keskustelu?

    Jatkuuko tekeminen luontevasti vai alkavatko kaikki odottaa ohjeita?

    Johtaminen ei näy vain päätöksissä. Se näkyy myös siinä, millaisen ilmapiirin oma läsnäolomme luo.

    Jos työntekijät uskaltavat käyttää osaamistaan, tehdä päätöksiä ja auttaa toisiaan myös silloin, kun esihenkilö ei ole paikalla, tiimissä on usein rakennettu jotain hyvin arvokasta.

    Tämmöisessä tilanteessa johdon kannattaa panostaa pitovoimaan. Toimivan tiimin vaikutukset näkyvät usein myös yrityksen suorituskyvyssä. Työ etenee sujuvammin, perehdyttäminen onnistuu paremmin, henkilöstö sitoutuu vahvemmin ja asiakkaat saavat tasaisempaa palvelua.

    Siksi tiimin toimintatapojen ymmärtäminen ei ole pelkästään henkilöstöjohtamista, vaan myös kilpailukyvyn kehittämistä.

    Lapsilta voi oppia yllättävän paljon yhteistyöstä.

    He muistuttavat meitä siitä, että parhaat ideat syntyvät usein yhdessä. Jokainen saa käyttää vahvuuksiaan, jokainen saa osallistua ja jokaisella on oma tärkeä paikkansa.

    Hyvä johtaja ei riko tätä tasapainoa turhaan.

    Hän havainnoi, kuuntelee ja auttaa silloin, kun apua ja tukea tarvitaan.

    Ehkä juuri siinä onkin hyvän johtamisen ydin.

    Ei siinä, että kaikki tapahtuu johtajan pillin mukaan.

    Vaan siinä, että ihmiset onnistuvat yhdessä – myös silloin, kun johtaja ei ole paikalla.