Oletko joskus pysähtynyt seuraamaan lasten leikkiä hiekkalaatikolla?
Muutama lapsi rakentaa yhdessä linnaa. Yksi hakee vettä, toinen tekee muotteja, kolmas rakentaa siltaa ja neljäs koristelee pihaa kävyillä. Kukaan ei näytä johtavan leikkiä, mutta jokainen tietää, mitä tekee. Työt jakautuvat lähes huomaamatta vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Leikki etenee hyvässä hengessä, ja kaikki näyttävät nauttivan siitä.
Sitten paikalle saapuu uusi lapsi.
Hän haluaa mukaan, mutta ei vielä tunne leikin sääntöjä. Hän alkaa ehdottaa uusia rooleja, siirtelee muiden rakentamia osia tai muuttaa leikin suuntaa. Hetkessä tunnelma muuttuu. Yhteinen tekeminen katkeaa, joku suuttuu ja joskus tarvitaan aikuinen selvittämään tilanne.
Tätä näkyä katsellessa olen usein miettinyt, kuinka samanlaisia tilanteita näkee myös työelämässä.
Toimiva tiimi rakentaa omat toimintatapansa
Hyvä työyhteisö ei synny pelkästään organisaatiokaavioista tai työtehtävien kuvauksista. Se syntyy ihmisistä, jotka oppivat tuntemaan toisensa, löytävät vahvuutensa ja rakentavat vähitellen yhteisiä toimintatapoja.
Joskus pk-yrityksessä näkee tiimejä, joissa yhteistyö toimii lähes sanattomasti. Jokainen tietää, missä on parhaimmillaan. Työt etenevät joustavasti, vastuu jakautuu luontevasti ja ilmapiiri on turvallinen.
Tutkimuksissa lasten yhteisleikeistä on havaittu, että onnistunut leikki rakentuu juuri samalla tavalla. Lapset neuvottelevat rooleista, kehittävät yhteistä tarinaa ja ratkaisevat pieniä ristiriitoja keskenään. Aikuisen tärkein tehtävä ei ole ottaa leikkiä haltuunsa, vaan tukea lasten vuorovaikutusta ja auttaa uusia tulijoita löytämään oma paikkansa.
Voisiko sama ajatus auttaa myös johtamisessa?
Hyvä johtaja ei riko sitä, mikä jo toimii
Esihenkilön tehtävä on johtaa. Siitä ei ole epäilystäkään.
Silti johtaminen ei aina tarkoita sitä, että kaikkea pitäisi ohjata tai muuttaa.
Joskus tärkein johtamisteko on huomata, että tiimi toimii jo hyvin.
Silloin kannattaa pysähtyä ennen kuin alkaa jakaa uusia rooleja, muuttaa työnjakoa tai kertoa jokaiselle, miten asiat pitäisi tehdä. Hyvin toimiva tiimi on rakentanut yhteisiä toimintatapoja usein pitkän ajan kuluessa. Niiden taustalla on luottamusta, kokemusta ja keskinäistä ymmärrystä, joita ei näe organisaatiokaaviosta.
Modernissa johtamisessa puhutaan paljon valmentavasta johtamisesta. Sen ytimessä on ajatus siitä, että johtaja luo edellytyksiä onnistumiselle sen sijaan, että ratkaisisi kaiken itse.
Kun tiimi on toimiva, tiimin valmentamisessa kannattaa kuunnella herkällä korvalla tiimiläisten mielipiteitä. Parhaimmassa tapauksessa heille tarvitsee vain organisoida riittävät resurssit tiimin kehittämiseen.
Entä kun tiimiin tulee uusi ihminen?
Tässä kohtaa hiekkalaatikko opettaa ehkä kaikkein eniten.
Tutkimusten mukaan uusi lapsi ei yleensä halua pilata toisten leikkiä. Hän yrittää päästä mukaan, mutta ei vielä tiedä, miten se tapahtuu. Siksi hän saattaa alkaa määräillä, muuttaa sääntöjä tai hakea huomiota tavalla, joka rikkoo yhteisen tekemisen.
Työelämässä ilmiö voi näyttää samalta.
Uusi työntekijä, uusi esihenkilö tai jopa ulkopuolinen asiantuntija saattaa hyvää tarkoittaen alkaa kehittää asioita heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Tarkoitus on auttaa, mutta lopputuloksena voi olla, että toimiva yhteistyö häiriintyy.
Siksi uuden ihmisen tärkein tehtävä ei aina ole muuttaa, vaan ensin ymmärtää.
Millaiset toimintatavat täällä ovat syntyneet?
Miksi ne ovat syntyneet?
Mikä toimii jo hyvin?
Vasta sen jälkeen on helpompi arvioida, mitä kannattaa kehittää.
Millaisen ilmapiirin tuot mukanasi?
Mitä tapahtuu, astuessasi huoneeseen?
Rentoutuuko tunnelma vai hiljeneekö keskustelu?
Jatkuuko tekeminen luontevasti vai alkavatko kaikki odottaa ohjeita?
Johtaminen ei näy vain päätöksissä. Se näkyy myös siinä, millaisen ilmapiirin oma läsnäolomme luo.
Jos työntekijät uskaltavat käyttää osaamistaan, tehdä päätöksiä ja auttaa toisiaan myös silloin, kun esihenkilö ei ole paikalla, tiimissä on usein rakennettu jotain hyvin arvokasta.
Tämmöisessä tilanteessa johdon kannattaa panostaa pitovoimaan. Toimivan tiimin vaikutukset näkyvät usein myös yrityksen suorituskyvyssä. Työ etenee sujuvammin, perehdyttäminen onnistuu paremmin, henkilöstö sitoutuu vahvemmin ja asiakkaat saavat tasaisempaa palvelua.
Siksi tiimin toimintatapojen ymmärtäminen ei ole pelkästään henkilöstöjohtamista, vaan myös kilpailukyvyn kehittämistä.
Hiekkalaatikolta työelämään
Lapsilta voi oppia yllättävän paljon yhteistyöstä.
He muistuttavat meitä siitä, että parhaat ideat syntyvät usein yhdessä. Jokainen saa käyttää vahvuuksiaan, jokainen saa osallistua ja jokaisella on oma tärkeä paikkansa.
Hyvä johtaja ei riko tätä tasapainoa turhaan.
Hän havainnoi, kuuntelee ja auttaa silloin, kun apua ja tukea tarvitaan.
Ehkä juuri siinä onkin hyvän johtamisen ydin.
Ei siinä, että kaikki tapahtuu johtajan pillin mukaan.
Vaan siinä, että ihmiset onnistuvat yhdessä – myös silloin, kun johtaja ei ole paikalla.