Kun pk-yrityksessä tiukennetaan kulukuria, työhyvinvointi mielletään valitettavan usein ”pehmeäksi luksukseksi” tai lisäkustannukseksi, johon palaa vain rahaa.

Tämä on kuitenkin tarkastelun arvoinen asia.

Tosiasiassa työhyvinvointiin panostamisessa kyse ei ole kulusta, vaan tärkeästä investoinnista. Henkilöstön hyvinvoinnin laiminlyönti ei säästä – se päinvastoin kartuttaa hiljaisesti massiivista ”työkykyvelkaa”, joka maksetaan myöhemmin takaisin sairauslomina, laskeneena tehottomuutena ja vaihtuvuutena.

Tarkastellaanpa asiaa kylmien numeroiden valossa.

Hiljainen irtisanoutuminen, presenteismi ja sairauspoissaolot: yrityksen piilokustannukset

Moni työnantaja säikähtää ajatusta työterveyden lisäpalveluista tai työntekijän tukemisesta haasteellisessa elämäntilanteessa. Mutta oletko koskaan laskenut, mitä maksaa se, että työntekijä jää yksin vaivansa kanssa?

1. Sairaspoissaolon todellinen hinta

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ja Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan yksi ainoa sairauslomapäivä maksaa yritykselle keskimäärin noin 370 euroa. Summa muodostuu maksetusta palkasta, sijaisjärjestelyistä, ylitöistä ja työn hidastumisesta. Jos asiantuntijatehtävässä oleva työntekijä on poissa, työpanoksen menetys voi kohota jopa 500–900 euroon päivässä.

2. Osittainen työpanos eli ”läsnäolopoissaolo” (Presenteismi)

Kansainvälisen tutkimusyhtiö Gallupin (State of the Global Workplace) mukaan Euroopassa vain noin 13 % työntekijöistä on syvästi sitoutuneita työhönsä. Sitoutumisen puute voi näkyä heikompana aloitteellisuutena, vähäisempänä innostuksena sekä matalampana tuottavuutena.

Taloustutkimuksen mukaan useampi kuin kaksi viidestä (42%) ei koe olevansa kovinkaan sitoutuneita omaan työhönsä ja työnantajaansa. https://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutisia/suomalaisilla-tyontekijoilla-vakava-ja-sitkea-sitoutumisongelma.html

Kun työntekijä ei voi henkisesti tai fyysisesti hyvin, hän ei pysty tekemään parasta tulostaan. Jos 3 000 euron kuukausipalkkaa saava työntekijä tekee kuukausitolkulla töitä puoliteholla kipujen tai uupumuksen vuoksi, yritys menettää tuhansia euroja kuukaudessa pelkkänä tehottomuutena.

Esimerkkitapaus arjesta: Kuinka pieni vaiva muuttui suureksi laskuksi?

Esimerkki on suuntaa-antava laskelma, jonka tarkoitus on havainnollistaa varhaisen tuen vaikutusta kustannuksiin:

Tapaus: Matin jalkavaiva

Lähtötilanne: Tuotannossa työskentelevä Matti alkaa kärsiä pahoista jalkakivuista. Työteho laskee 20 %, koska kävely ja seisominen sattuvat. Matti ei kuitenkaan ilmoita vaivasta esihenkilölleen, koska kokee, ettei yrityksessä ole tapana valittaa ja pelkää työterveyshuollon fysioterapiakäyntien olevan ”liian kalliita yritykselle”.

Tilanteen pitkittyminen (3 kk): Jalka ei parane. Kipujen vuoksi Matin suorituskyky laskee ja hän joutuu tekemään työt hitaammin. Yritys menettää tehottomuutena noin 1 800 € (3 kk ajan 20 % heikentynyt työpanos. Laskettu tuotannon tyypillisen kuukausipalkan mukaan).

Kriisi: Lopulta jalka kipeytyy niin pahasti, että Matti joutuu leikkaukseen ja pitkälle sairauslomalle. Sairauspoissaolo kestää 6 viikkoa (30 työpäivää).

Sairauspoissaolo yritykselle: 30 sairauspäivää × 370 €/pvä = 11 100 €.

Kokonaiskustannukset yritykselle 1 800 € + 11 100 € = 12 900 €

Miten kustannuksia olisi voitu ehkäistä?

Jos työympäristössä olisi vallinnut avoin ja turvallinen ilmapiiri, Matti olisi uskaltanut ottaa asian puheeksi heti ensimmäisenä kuukautena. Esihenkilö olisi ohjannut Matin työfysioterapeutille ja hankkinut hänelle asianmukaiset tukikengät tai työpisteen ergonomiamuutoksen.

Fysioterapiakäynnit sekä tukivarusteet: n. 1 000 € (josta Kela-korvauksen jälkeen yritykselle jää maksettavaa n. 500 €).

Säästö yritykselle: Yli 11 000 euroa ja työntekijöistään välittävään organisaatioon sitoutunut työntekijä!

Turvallinen ilmapiiri ja yhteiskunnan tuet työnantajan voimavarana

Ennakoiva työkykyjohtaminen vaatii kaksi asiaa: ilmapiirin ja oikeat työkalut.

1. Psykologisesti turvallinen ilmapiiri: Esihenkilön tärkein tehtävä on luoda tila, jossa työntekijä uskaltaa kertoa jaksamisen tai fyysisen suorituskyvyn haasteista ennen kuin ollaan sairauslomalla. Kun työntekijä kokee olevansa arvostettu, hän sitoutuu yritykseen ja antaa täyden potentiaalinsa käyttöönsä.
2. Hyödynnä yhteiskunnan tuet – et ole yksin: Tiesitkö, että työnantajana sinun ei tarvitse maksaa kaikkea itse? Yhteiskunta tukee pk-yrityksiä monin tavoin (Tekoäly etsinyt julkisista lähteistä tiedot):

Tuen nimi	Myöntäjä	Mihin tarkoitukseen	Etuus PK-yritykselle
TäsmäKoulutus	ELY-keskus	Nykyisen henkilöstön osaamisen päivittämiseen muutos- tai teknologiatilanteissa.	Valtio maksaa 50–70 % koulutuksen hankintakustannuksista.
RekryKoulutus	ELY-keskus	Uusien työntekijöiden kouluttamiseen yrityksen täsmätarpeisiin, kun valmiita osaajia ei löydy.	Valtio maksaa 70 % koulutuksen kustannuksista.
Oppisopimuskoulutus	Koulutuksen järjestäjät	Uuden tai nykyisen työntekijän tutkintotavoitteiseen kouluttamiseen työn ohessa.	Koulutuskorvaus työnantajalle + mahdolliset palkkatuet.
Palkkatuki	Kunnan työllisyysalue	Työttömän tai osatyökykyisen henkilön palkkaamiseen ja perehdyttämiseen.	50–70 % palkkakustannuksista määräajan.
Työolosuhteiden järjestelytuki	Kunnan työllisyysalue	Työpaikan mukauttamiseen tai toisen työntekijän antamaan apuun osatyökykyiselle.	Enintään 4 000 € / työntekijä tai apua antavan työntekijän palkkaan.
Työterveyshuollon korvaukset	Kela	Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja työkykyä ylläpitävään toimintaan.	Kela korvaa 50–60 % hyväksytyistä enimmäiskustannuksista.
Kuntoutusraha työnantajalle	Kela / Työeläkeyhtiöt	Työntekijän osallistumiseen työkykyä tukevaan kuntoutukseen työajalla.	Kuntoutusraha maksetaan työnantajalle palkanajalta.

• Työterveyshuollon Kela-korvaukset: Kela korvaa 50–60 % ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja työkykyä tukevan toiminnan kustannuksista.
• Työolosuhteiden järjestelytuki: Työllisyysalueet voivat myöntää tukea työpaikan mukauttamiseen tai työkaverin antamaan apuun osatyökykyiselle työntekijälle (jopa 400 €/kk työapuun).
• Henkilöstön koulutustuet (TäsmäKoulutus): Jos työntekijän jaksaminen tai osaaminen vaatii päivittämistä uusiin tehtäviin, ELY-keskus ja työllisyysalueet maksavat 50–70 % koulutuksen kustannuksista. (Tiedot tarkistettava mahdollisten muutosten varalta)

Yhteenveto: Miten päästä liikkeelle pk-yrityksen arjessa?

Toki näissäkin on järkevää pohtia työterveyden kanssa, mitkä oikeasti ovat yrityksen kannalta tärkeää työhyvinvoinnin edistämistä. Tässä toivottaisiin työterveyden puolelta avointa, kohtuuhintaista ja luotettavaa palvelua. Työterveyden kumppanin valintaan yrityksen kannattaa käyttää hieman resursseja.

Hyvinvointiin panostaminen alkaa arjen teoista: pysähtymisestä, kysymisestä ja olemassa olevien tukimuotojen hyödyntämisestä.

Ota tämä nyrkkisääntö arkeen: Jokainen euro, jonka sijoitat työntekijäsi ennakoivaan hyvinvointiin ja turvalliseen ilmapiiriin, palaa yrityksesi tuloslaskelmaan moninkertaisesti.