Kohtaamisen merkitys organisaatiossa – näin parannat ilmapiiriä ja johtamista

Kuvassa taaperon ja mummon kohtaaminen

”Miten työpaikalla kohdataan?”

Kohtaamisia työelämässä on tutkittu paljon, ja teoriapohjaa löytyy runsaasti. Tässä kirjoituksessa tarkastelen aihetta käytännön näkökulmasta: mitä tapahtuu arjen kohtaamisissa ja miten ne vaikuttavat organisaatiokulttuuriin, työilmapiiriin ja johtamiseen.


Mitä ovat kohtaamiset työelämässä?

Työpäivämme koostuvat useista erilaisista kohtaamisista. Esimerkiksi:

  • työntekijä kohtaa kollegan
  • työntekijä kohtaa esihenkilön
  • esihenkilö kohtaa työntekijän
  • esihenkilö kohtaa toisen esihenkilön
  • johto kohtaa johtoa

Jokainen näistä tilanteista sisältää jonkinlaisen odotuksen ja tunnetason latauksen – usein tiedostamatta. Lisäksi odotukset kohtaamiselle eri rooleissa ovat hyvin erilaiset. Näillä kohtaamisilla voi olla myös sivustaseuraajia ja vaikutus ulottuu heihinkin.

👉 Juuri näissä hetkissä rakentuu organisaation ilmapiiri ja vuorovaikutuskulttuuri.


Kohtaamisen laatu vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin

Mietitään konkreettisia tilanteita arjesta.

Mitä tapahtuu, jos kohtaamisessa:

  • toinen ei reagoi tai kulkee ajatuksissaan ohi?
  • tervehdys on negatiivinen tai välinpitämätön?
  • kohtaaminen on iloinen ja läsnäoleva?
  • annetaan positiivista palautetta?
  • annetaan rakentavaa, kehittävää palautetta?

Näillä pieniltä tuntuvilla asioilla on suuri vaikutus. Joskus vaikutus on lievä, joskus kohtaaminen jää pyörimään ajatuksiin pitkäksi aikaa.

✔ Kohtaamiset vaikuttavat:

  • työpäivän sujuvuuteen
  • seuraavaan asiakaskohtaamiseen
  • tiimin ilmapiiriin
  • henkilön fiilikseen työpäivän jälkeen

👉 Toisin sanoen: kohtaamiset vaikuttavat suoraan tuottavuuteen, asiakaskokemukseen ja ihmisten elämään.


Esihenkilötyö ja kohtaamiset

Esihenkilöiden keskinäinen vuorovaikutus

Miten työntekijöistä puhutaan, kun he eivät ole paikalla?

  • Uskotaanko hyvää vai tehdäänkö oletuksia?
  • Tarkistetaanko faktat vai arvellaanko?
  • Huomioidaanko kuormitus ja inhimilliset rajat?

👉 Esihenkilöiden keskustelukulttuuri määrittää koko organisaation suunnan.


Työntekijöiden keskinäiset kohtaamiset

  • Puhutaanko johdon toiminnasta negatiivisesti ilman, että asioita nostetaan esiin oikeissa paikoissa?
  • Miten kiire tai virheet selitetään – syytetäänkö muita vai tarkastellaanko myös omaa toimintaa?
  • Miten asiakkaista puhutaan – objektiivisesti vai tunnetasolla?

👉 Tämä vaikuttaa suoraan tiimityön toimivuuteen ja asiakaskokemukseen.


Esihenkilön ja työntekijän kohtaaminen

Onko kohtaaminen:

  • ohimenevä ja pintapuolinen?
    “Miten menee?” – “Hyvin.”
  • vai aidosti keskusteleva?

Hyvässä johtamisessa kohtaamiseen kuuluu kysymyksiä kuten:

  • Mitä mieltä olet edellisestä palaverista?
  • Miltä viimeaikaiset muutokset ovat tuntuneet?
  • Kohtaatko työssäsi haasteita, jotka voisi poistaa?
  • Pystymmekö mielestäsi parantamaan asiakaskokemusta?

👉 Laadukas vuorovaikutus on yksi tehokkaimmista johtamisen työkaluista.


Kohtaamisista keskustelu ja fasilitointi kannattaa.

Kohtaamiset ovat arjen pieniä hetkiä, mutta niiden vaikutus on liiketoiminnan näkökulmasta suuri.

Strategiassa on viisasta huomioida myös tämän merkitys. Ei ole kysymys pehmoilusta ja ajanhukasta, vaan ne vaikuttavat suoraan:

  • henkilöstön sitoutumiseen
  • työhyvinvointiin
  • tuottavuuteen
  • vaihtuvuuteen
  • asiakaskokemukseen

👉 Organisaatio, joka tietoisesti kehittää kohtaamiskulttuuriaan, rakentaa kestävää kilpailuetua.


Luottamus syntyy myös puhumatta jättämisestä

Yksi tärkeä esimerkki ja perussääntö organisaatioissa:

Poissaolo on vain poissaolo.

Ei puhuta sairauslomista tai muista syistä – ellei henkilö itse halua asiaa avata.

Joskus meitä ihmisiä elämä haastaa ja voimat voivat olla vähissä. Toista ei välttämättä tällöin ”jaksa kohdata”. Tästä on hyvä kertoa muille. Toivetta on kaikkien helppo kunnioittaa, jos organisaatiossa vallitsee psykologinen turvallisuus.

👉 Tämä on osa luottamuksen ja kunnioituksen kulttuuria.


Lopuksi

Kesälomat ovat alkaneet tai alkamassa.

  • Pyritkö tapaamaan tiimiläisen vielä ennen lomaa ja toivottamaan hänelle rentouttavaa hengähdyshetkeä?
    • Kerrotko odottavasi hetkeä, kun jälleen taas tavataan?
  • Miten kohtaat lomalta palaavan?
    • Pysähdytkö tervehtimään ja kysymään lomakuulumiset?

Pienet muutokset kohtaamisissa voivat muuttaa koko organisaation suunnan.


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *